Viikonloppu Aulangolla
5.- 6.2.2011
Saavuimme lumiseen Hämeenlinnaan lauantai aamupäivällä.
Odotellessa toinen toisiaan halasimme jo paikalle saapuneet. Osa sai huoneensa
jo luvattua aikaisemmin ja sepä olikin iloinen yllätys.
Meille varatussa kokoushuoneessa viikonloppumme alkoi
Sepon sanoin ”Minulla on ollut ikävä teitä”, tästä oli hyvä aloittaa
yhdessäolomme.
Kahvia ja teetä siemaillessamme kuuntelimme herpaantumatta
Sepon suunnitelmaa uudesta retkestä, jossa mukana olisi paljon uutta nähtävää mm
Salpalinjamuseo sekä paljon muuta jännittävää Suomen historiasta. Retkieväänä
nautitaan aidosti armeijan soppatykissä haudutettua hernerokkaa.
Sepon suunnittelemasta retkestä lähtee lähiaikoina
jokaiselle sukuseuran jäsenelle pieni esite.
Leo Rusi toi kaikkien nähtäville seuran tiliotteet, jotka
saimme lukea läpi ja päätimme ottaa tavaksi luettuamme allekirjoittaa ne.
Samassa yhteydessä allekirjoitimme myös paperin, jolla valtuutimme Tomi Rusin
käyttöoikeuden kyseiseen tiliin sekä Leolle oikeuden nettipankkitunnuksiin,
joiden avulla säästyy rahaa ja Leon työ helpottuu, kun voi näin hoitaa
raha-asiat kotoa käsin.
Rusilaisten parissa olisi juttua tietysti riittänyt vielä
pitempäänkin, mutta oli kuitenkin aika noutaa lopuillekin avaimet huoneisiinsa.
Osa lähti valmistautumaan altaassa pulikointiin sekä
poreammeessa nautiskeluun. Mukana oli muutama ”punasilmä” ja nuhanenä, jotka
joutuivat jättämään tämän ilon väliin. Yksi ”seurue” päätti lähteä kokeilemaan
kaato-onneaan keilailun pariin ja tietysti uteliaat sukulaiset katselivat nenä
lasissa heidän touhuaan. Osa jäi nautiskelemaan yhdessäolosta kahvilaan ja
reippaat lähtivät ulkoilemaan. Tuore kihlapari Milla ja Tomi lähti kotia kohti.
Yhteinen illallinen oli kauniisti katettuna ja onneksemme
koko iloinen ja puhelias poppoo mahtui saman pöydän ääreen. Tarjolla oli
alkupalojen jälkeen mm. röstiperunaa, paistettua kuhaa, porsaanlihaa sekä
kevätkääryleitä. Jälkiruokana herkullista suklaamoussea, hedelmäsalaattia sekä
halukkaille kahvia ja teetä.
Myöhemmin illalla väki jakautui omiin puuhiinsa. Osa jäi
ravintolaan parantamaan maailmaa ja loput innokkaat keilailijat tutustumaan
Aulangon hohtokeilaukseen. Tähän keilailuhetkeen uutta kokemusta tulivat
hakemaan Pekka ja Anneli. Osa taisi lähteä vielä ulkoilemaan ja iltaunisten
luomia alkoi jo päivä painaa.
Aamulla olivat muutamat reippaat (höm höm) altaassa jo
heti klo 7.00 jälkeen. Aulangon höyrysauna oli oikein miellyttävä kokemus.
Saimme Anneli-tädin laskemaan myös vesiliukumäestä. ja taisi hän sitten mennä
toisenkin kerran. Muutkin heräilivät ja saapuivat aamupalapöytään, joka oli
katettuna samaan saliin kuin illallinen.
Siinä aamun aikana tuli monen mieleen, että voi kuinka
olisimme vielä halunneet kokoontua yhteen ennen kotiin lähtöä. Seppo sai
järjestettyä meille kokoushuoneen. Aloimme kertomalla kunkin perheen kuulumiset.
Oli mielenkiintoista kuulla miten lapset elämässään pärjäävät ja taas kävi ilmi
kuinka tärkeitä kaikille ovat lapsen lapset.
Yhteinen viikonloppumme tuntui loppuvan kesken ja
päätettiin, että tällainen voidaan järjestää uudelleen. Seppo naurahti ja sanoi
”meitä on ensi kerralla jo 50 henkilöä”…niin mukavaa oli.
Toivottavasti ensi kerralla saataisiin tavata
pikkuserkuksia jotka eivät tunne toisiaan.
-Johanna, Lea ja Tiina-