Viikonloppu Aulangolla 5.- 6.2.2011 

Saavuimme lumiseen Hämeenlinnaan lauantai aamupäivällä. Odotellessa toinen toisiaan halasimme jo paikalle saapuneet. Osa sai huoneensa jo luvattua aikaisemmin ja sepä olikin iloinen yllätys.

 Meille varatussa kokoushuoneessa viikonloppumme alkoi Sepon sanoin ”Minulla on ollut ikävä teitä”, tästä oli hyvä aloittaa yhdessäolomme.

Kahvia ja teetä siemaillessamme kuuntelimme herpaantumatta Sepon suunnitelmaa uudesta retkestä, jossa mukana olisi paljon uutta nähtävää mm Salpalinjamuseo sekä paljon muuta jännittävää Suomen historiasta. Retkieväänä nautitaan aidosti armeijan soppatykissä haudutettua hernerokkaa.

Sepon suunnittelemasta retkestä lähtee lähiaikoina jokaiselle sukuseuran jäsenelle pieni esite.

 Leo Rusi toi kaikkien nähtäville seuran tiliotteet, jotka saimme lukea läpi ja päätimme ottaa tavaksi luettuamme allekirjoittaa ne. Samassa yhteydessä allekirjoitimme myös paperin, jolla valtuutimme Tomi Rusin käyttöoikeuden kyseiseen tiliin sekä Leolle oikeuden nettipankkitunnuksiin, joiden avulla säästyy rahaa ja Leon työ helpottuu, kun voi näin hoitaa raha-asiat kotoa käsin.

Rusilaisten parissa olisi juttua tietysti riittänyt vielä pitempäänkin, mutta oli kuitenkin aika noutaa lopuillekin avaimet huoneisiinsa.

 Osa lähti valmistautumaan altaassa pulikointiin sekä poreammeessa nautiskeluun. Mukana oli muutama ”punasilmä” ja nuhanenä, jotka joutuivat jättämään tämän ilon väliin. Yksi ”seurue” päätti lähteä kokeilemaan kaato-onneaan keilailun pariin ja tietysti uteliaat sukulaiset katselivat nenä lasissa heidän touhuaan. Osa jäi nautiskelemaan yhdessäolosta kahvilaan ja reippaat lähtivät ulkoilemaan. Tuore kihlapari Milla ja Tomi lähti kotia kohti.

 Yhteinen illallinen oli kauniisti katettuna ja onneksemme koko iloinen ja puhelias poppoo mahtui saman pöydän ääreen. Tarjolla oli alkupalojen jälkeen mm. röstiperunaa, paistettua kuhaa, porsaanlihaa sekä kevätkääryleitä. Jälkiruokana herkullista suklaamoussea, hedelmäsalaattia sekä halukkaille kahvia ja teetä.

 Myöhemmin illalla väki jakautui omiin puuhiinsa. Osa jäi ravintolaan parantamaan maailmaa ja loput innokkaat keilailijat tutustumaan Aulangon hohtokeilaukseen. Tähän keilailuhetkeen uutta kokemusta tulivat hakemaan Pekka ja Anneli. Osa taisi lähteä vielä ulkoilemaan ja iltaunisten luomia alkoi jo päivä painaa.

 Aamulla olivat muutamat reippaat (höm höm) altaassa jo heti klo 7.00 jälkeen. Aulangon höyrysauna oli oikein miellyttävä kokemus. Saimme Anneli-tädin laskemaan myös vesiliukumäestä. ja taisi hän sitten mennä toisenkin kerran. Muutkin heräilivät ja saapuivat aamupalapöytään, joka oli katettuna samaan saliin kuin illallinen.

 Siinä aamun aikana tuli monen mieleen, että voi kuinka olisimme vielä halunneet kokoontua yhteen ennen kotiin lähtöä. Seppo sai järjestettyä meille kokoushuoneen. Aloimme kertomalla kunkin perheen kuulumiset. Oli mielenkiintoista kuulla miten lapset elämässään pärjäävät ja taas kävi ilmi kuinka tärkeitä kaikille ovat lapsen lapset.

 Yhteinen viikonloppumme tuntui loppuvan kesken ja päätettiin, että tällainen voidaan järjestää uudelleen. Seppo naurahti ja sanoi ”meitä on ensi kerralla jo 50 henkilöä”…niin mukavaa oli.

 Toivottavasti ensi kerralla saataisiin tavata pikkuserkuksia jotka eivät tunne toisiaan.

 

-Johanna, Lea ja Tiina-